Tove Jansson: Muumipeikko ja pyrstötähti

Kirjahyllyssäni asustelee jokunen Muumi-kirja, mutta enpä ole niitä hetkeen lukenut. Tove Janssonin Muumipeikko ja pyrstötähti (WSOY, 2010) on nostettu klassikon asemaan ainakin HS:n Klassikkoautomaatissa, joten teemakauteni tarjosi oivan syyn sukeltaa Muumien maailmaan. Samalla käynnistän osaltani Janssonin kirjakiusaus -lukuhaasteen, jossa Opuscolo-blogin Valkoinen kirahvi on haastanut kirjojen ystävät lukemaan Tove Janssoniin liittyvää kirjallisuutta. Ilmoittauduin haasteeseen homssu-statuksella, ja spirittiä on nyt kerätty sen verran, että on jo aika ryhtyä tositoimiin haasteen kanssa.
Muumipeikko ja pyrstötähti -pokkaria lukiessani kävi selväksi, että Muumi-kirjojen yksityiskohdat ovat päässeet hämärtymään mielessäni. En muistanut, että..

.. tässä kirjassa Muumipeikko ja Nuuskamuikkunen kohtaavat ensimmäistä kertaa
.. tässä kirjassa Muumipeikko ja Niiskuneiti kohtaavat ensimmäistä kertaa
.. Niiskuneidillä on veli, Niisku
.. Nipsun pienuutta korostetaan joka käänteessä, ja Nipsu itsekin korostaa sitä. Huh, alkoi jo ärsyttämään moinen tarinan loppupuolella (lähinnä siksi, että Nipsu oli tässä kirjassa aika paljon esillä). Ole hyvä Nipsu rauhassa niin pieni kuin olet. Nipsu oli myös yllättävän perso kiiltäville aarteille.
.. Muumien maailmassa toimitaan niin paljon mielijohteiden varassa. Tuossa on polku - sitä pitää tutkia! Tuolla on meri - sinne pitää sukeltaa! Tämä tosin taitaa olla iso osa Muumien viehätystä.
.. Muumi-kirjoissa pelastetaan aika usein joku pulasta.
.. pyrstötähti-kirjan tunnelma on kirjan loppupuolella jopa uhkaava. Kuumuus lisääntyy, pyrstötähti lähenee .. tuhoutuuko kaikki? (No ei tuhoudu.)

Muistin sen sijaan ihanaiset kuvat, joissa ilmeikkäät otukset veikistelevät - nämä valloittavat jopa mustavalkoisina:
Ja totta kai pitää muistaa, mikä on olennaisinta elämässä:

"- Se on musta, hän sanoi. -Pikimusta.
- Mikä sitten? kysyi Muumipeikko.
- Maailmankaikkeus tietysti, selitti Nipsu. - Ja pyrstötähti on punainen ja sillä on häntä takana. Ja se aikoo KOSKETTAA maata elokuun seitsämäntenä päivänä  8.42 illalla. Mahdollisesti neljä sekuntia myöhemmin. Professori ja minä laskimme sen.
- Siinä tapauksessa meidän pitää mennä kiireesti kotiin, Muumipeikko sanoi. -Mitä tärkeää sunnuntaissa olikaan?
- Jälkiruoka, sanoi Nipsu välinpitämättömästi." (s. 63)

Goodreads: 3 tähteä
Mistä kirja minulle? Oman kirjahyllyn kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu mm. blogeissa Anna minun lukea enemmän, Lukutoukan kulttuuriblogi, Jokken kirjanurkka ja Kalaksikukko.
Kirjan tietoja:
Tove Jansson: Kometen kommer (1946)
Suomennos Laila Järvinen ja Päivi Kivelä
WSOY, 2010
144 sivua

Kommentit

  1. Mainiota, että homssun taival on alkanut! Hieno kirja todella! Tuntuu aivan uskomattomalta, että sodan uhka on saanut tällaistakin aikaan.

    VastaaPoista
  2. Voi kun tuli muistoja mieleen, tosin en ole kirjaa lukenut vaan elokuva palautui mieleen :D Täytyy ehdottomasti katsastaa kirjakin!

    VastaaPoista
  3. Valkoinen kirahvi: juu, täältä tullaan! Minulla on (itselleni hieman yllättäen) kolme 'luen suht varmasti' kirjaa odottamassa omassa hyllyssä, joten tästä se lähtee pienen alkuviivyttelyn jälkeen. Onneksi on lukuaikaa reilusti jäljellä. :)

    Rosales: En muista nähneeni tästä leffaversiota, se on kai mennyt kokonaan ohi. Jokin oma viehätyksensä näissä kirjoissa on, ja nuo kuvat - ne on niin ihania! Hirveästi yksityiskohtia, niistä syntyy iso osa ainakin tämän kirjan tunnelmaa.

    VastaaPoista
  4. Minä en ole vielä saanut aloitettua Jansson-haastetta, mutta pikku hiljaa minäkin. Tämä on kyllä lukemistani Muumi-kirjoistani yksi suosikeistani! Suosittelen myöskin elokuvaa, pidän siitä todella paljon, vaikka osaksi pidän siitä nostalgian vuoksi. Silti siinä on mielestäni aivan hulvattomia heittoja, varsinkin Piisamirotta on aivan ihana :D (kirjassa myös)

    VastaaPoista
  5. Luin pari viikkoa sitten tämän, joka oli myös ensimmäinen Muumi-kirjani ja jo nyt minulla on lainassa myös Taikatalvi ja Taikurin hattu. Ymmärrän jo Pyrstötähden perusteella, miksi Muumit ihastuttavat niin monia, vaikka uskon, että Muumi-kirjoissa on vielä parempiakin kirjoja kuin Pyrstötähti.

    VastaaPoista
  6. Minusta hyvä kirja, ja hyvä bloggaus. Tätä koko-asiaa olen ihmetellyt. Pikku Myyn pientä kokoa ihmetellään Vaarallisessa Juhannuksessa, mutta Muumipappa ja meriteoksessa on suhteellisen normaalin kokoinen kuten myös Taikatalvessa.

    VastaaPoista
  7. Luin tämän lasten kanssa toissapäivänä loppuun, joten bloggaus on tulossa. Olemme siis jännittäneet pyrstötähteä samaan aikaan... Samoja yllätyksiä minäkin koin ja opin monta uutta asiaa. Muumien spontaanius meinasi välillä ärsyttää - tanssimaan vaan, vaikka kiire olisi...

    VastaaPoista
  8. Fable: Koetan jostain etsiä käsiini tuon leffaversion, se alkoi nyt kiinnostaa. :) Ja mietin muuten jonkin aikaa, otanko kuvan piisamirotasta vai madosta. Mato voitti, mutta piisamirottakin on aika mainio. :)

    Annami: Taikatalvi on minulle todella rakas Muumi-kirja, siinä on taikaa ja se on mielestäni parempi kuin Pyrstötähti. :) Voi miten mukavaa, että sinulla on noin ihania Muumeja vielä kokonaan lukematta.

    Jokke: Kiitos. :) Tuo pienuus-korostus tosiaan hypähteli silmille, mikä lie alemmuuskompleksi Nipsua vaivasi tässä kirjassa. Muutenhan Nipsu oli näpsäkkä otus.

    Elina: Mukavaa, että Muumeja luetaan. :) Lapsille tämä voikin olla jännittävä kirja, loppu varsinkin - ja seikkailtiinhan tässä vuorillakin. Loppuosa oli yllättävänkin jännä, pyrstötähti tuntui hehkuvan aivan Muumien yllä.

    VastaaPoista
  9. Tämä kyllä pitää minunkin lukea, kun siinä on noita ensikohtaamisia. ;-)

    Blogissani on haaste sinulle aiheeseen liittyen.

    VastaaPoista
  10. Voi ei, nyt tuli mieleen tapaus viime kesältä: Kirjastossa myytiin pois vanhaa aineistoa, ja siellä olisi ollut tarjolla tämä tarina kasettiäänikirjana kahdella eurolla! Enkä ostanut. Myöhemmin kun muutin mieleni, ja menin hakemaan sitä, se sitten olikin jo viety. Voih.. Sitä olisi ollut niin nostalgista kuunnella :D

    VastaaPoista
  11. Paula: Voi miten mukava haaste, kiitokset!

    Minna: kannattaa ottaa Muumit mukaan, kun on tilaisuus. :) Niille taitaa kysyntää riittää, vaikkei juhlavuosi olekaan. Kasettiäänikirjassahan olisi jo nostalgiaa oikein kunnolla.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.