Naguib Mahfouz: Palatsikatu / Kävele naiselle ammatti

Egyptiläiselle Naguib Mahfouzille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1988. Egyptiläinen kirjallisuus on minulle kohtalaisen tuntematonta aluetta, joten Mahfouzin Kairo-trilogia, nobelistin pääteos, tuntui erityisen kiinnostavalta. Myönnän, että kulttuurikurkistelu oli voimakkain lukumotiivini tämän kirjan kohdalla. Trilogian aloittava Palatsikatu (Tammi, 1992) kuvaa takakannessa kirjasarjan olevan "elämää ja tunteita kuohuva panoraama kolmen sukupolven vaiheista Egyptin historian murrosaikana". Tämä kuulosti sen verran helposti lähestyttävältä tavalta vieraaseen kulttuuriin, että uskaltauduin paksun kirjan kimppuun. Ja takakansi ei tällä kertaa johtanut lukijaa harhaan - elämää ja tunteita todella kuohui Palatsikadulla, ja sitä vierasta kulttuuriakin sain roiman annoksen. Jos kaipaat kirjallista matkaa Egyptiin, niin Palatsikatu on oivallinen matkalippu.


Palatsikadun päähenkilöinä ovat kauppias Sayyid Ahmad ja hänen perheensä. Kirjassa seurataan perheen elämää ensimmäisen maailmansodan loppuaikoina. Sota ei tosin nouse pinnalle kirjassa juuri muutoin kuin tapahtumien ajoittajana ja joidenkin loppupuolen juonenkäänteiden taustatekijänä. Kirjan tapahtumat liittyvät paljolti perheen lasten vaiheisiin: tytöt saadaan kirjan aikana naimisiin, pojat seikkailevat naisten parissa ja kokevat poliittisen aatteen nousun hurmaa. Tapahtumien keskiössä on kauppias Sayyid. Hänen persoonansa hallitsee Palatsikadun tapahtumia samalla tavoin kuin hän kirjassa hallitsee omaa perhettään. Palatsikatu on melkoista patriarkaatin juhlaa, sillä Sayyidin perheessä noudatetaan jopa hänen egyptiläisten ystäviensä mielestä äärimmäisen vanhoillisia tapoja: naiset eivät saa liikkua ulkona kodin ulkopuolella laisinkaan (kunnian varjelun vuoksi), he eivät käy koulua ja saavat hajanaiset tietonsa maailman tapahtumista perheen miesten välityksellä.

Länsimaisen naislukijan näkökulmasta tämä tietenkin tuntui täysin vieraalta elämäntyyliltä, eikä samaistumispintaa kirjan esittämään elämään löytynyt. Luin kirjaa hieman kulmiani kohotellen: eiköhän kirjan kuvaamalla elämäntavalla ole pohjansa todellisuudessa, tämmöistä on ollut ja saattaapa olla vieläkin jossain päin maailmaa. Oma elämäni alkoi kirjaa lukiessa tuntua vapaalta liihottelulta. Hoplaa, lähdenpä tästä käymään kirjastossa. Nopeat heipat aviomiehelle ja menoksi! 

Palatsikadussa ei silti ryvetä kurjuudessa tai ankeudessa (onneksi, semmoiset kirjat tuppaavat jäämään minulla kesken), vaan kirja on sävyltään jopa valoisa. Kun pelottava perheenpää ei ole paikalla, Sayyidin perheen naiset ja lapset elävät aivan toisenlaista elämää, jossa on iloa, leikinlaskua, rakkautta ja välittämistä. Ja myös Sayyidin persoona on aivan toisenlainen kodin ulkopuolella. Sayyidin hahmo on erittäin kiehtova, ja hänen vaikuttumiaan ja käytöstään ruoditaan kirjassa hyvinkin paljon. Palatsikadun esittelemä naiskuva ei onneksi jää pelkästään Sayyidin perheeseen, vaan kirjasta löytyy myös vapaampaa elämää viettäviä naisia. Mitään suurta feminismin aatetta kirjassa ei silti ollut, sillä naiset tuntuivat hyväksyvän elämänsä sellaisena kuin se sattui olemaan eivät pyrkineet kapinoimaan miesten valtaa vastaan.

Kielen ja kerronnan tasolla Palatsikatu oli helppoa, nopeaakin luettavaa. Henkilögalleria oli kiinnostava ja kirjan ehdoton vahvuus minun silmissäni. Kirjan juoni sai minut sillä tavoin koukkuunsa, että halusin todella tietää, miten Sayyidin perheen jäsenille käy ja tapahtuuko perheenpään asenteissa minkäänlaista muutosta. Taidanpa lukea trilogian seuraavatkin osat (Intohimon palatsi ja Sokerikuja).

Osallistun tällä bloggauksella Kävele Naiselle Ammatti -tapahtuman tukemiseen. Tapahtuman järjestää Naisten Pankki, ja sen avulla kerätään lahjoituksia tukemaan kehitysmaiden naisten koulutusta, toimeentuloa ja yrittäjyyttä. Kävele Naiselle Ammatti -tempaus järjestetään sunnuntaina 14.9.2014 jo viidettä kertaa, ja tänä vuonna mukana on 25 paikkakuntaa. Tässä Oulun aikataulu: klo 12.00 Ravintola Rauhalan piha, Mannenkatu 1, Myllytulli. Tarkemmat tiedot tapahtumasta ja eri paikkakuntien aikatauluista löytyvät yllä olevasta linkistä.

Naguib Mahfouzin Palatsikatua lukiessani naisen asema nousi niin vahvasti etusijalle omassa lukukokemuksessani, että mielestäni kirja sopii hyvin nostamaan esille Kävele Naiselle Ammatti -tapahtumaa. Suomalaiselle naiselle itsestään selvät asiat eivät ole arkitodellisuutta kaikille maailman naisille, ja Palatsikadun naisille kävelytapahtumaan osallistuminen tai oma ammatti olisi tuntunut utopistiselta ajatukselta. Sunnuntaina 14.9.2014 on tilaisuus liikkua hyvän asian puolesta.

Haastekatsaus: Kirja jatkaa taivaltani Opuscolo-blogin Keltainen kesä -haasteessa. Toivoakseni kesää on jäljellä vielä yhden keltaisen verran, sillä olen säästellyt Toni Morrisonin Rakkautta Keltaisen kesäni päättäjäiskirjaksi. Palatsikatu tuo minulle haastepisteen myös Jokken kirjanurkan 14 Nobelistia -lukuhaasteeseen. Nobel-haasteen osalta kevät oli minulle vaisuhkoa aikaa (ts. lukuelämykset eivät aina olleet kovin kaksisia), mutta syksyllä pitäisi olla luvassa parempaa. Tarkoitukseni on jatkaa lupaavasti alkaneen Kairo-trilogian parissa ja Lessingin Väkivallan lapset -sarjaankin olen jäänyt koukkuun (ensi viikolla on luvassa bloggaus sarjan kakkososasta). Kotihyllyssä odottelee myös yksi Pamuk, ja näiden kaikkien suhteen odotukseni ovat korkealla. Tässähän on aivan Nobel-huumaa ilmassa!

Goodreads: 4 tähteä
Mistä kirja minulle? Kirjaston kirja
Muualla verkossa: Kirjaa on luettu blogissa Kirjamielellä. Myös J. A. Niemisen tietoa, arvauksia, mielipiteitä -blogissa on juttua Kairo-trilogiasta ja Mahfouzin taustoista.
Kirjan tietoja:
Naguib Mahfouz: Bayn al-Qasrayn (1956)
Suomennos Pekka Suni
Tammi, 1992
575 sivua

Kommentit

  1. Kuulosti todella mielenkiintoiselta kirjalta. Lisäksi tuot esille kävele naiselle ammatti-tapahtumaa, josta en ollut kuullutkaan. Naisten pankista olen kuullut paljonkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli positiivinen yllätys, oikein mukava ja erilainenkin lukukokemus. Ja avartava - vaikka kirja kuvaakin mennyttä aikaa, niin luulenpa, että kirjan miehillä esiintyviä asenteita on vallalla vieläkin.

      Itse asiassa tuon tapahtuman järjestää Naisten Pankki, lisäsin sen nyt tuonne tekstiin selvyyden vuoksi.

      Poista
  2. Egyptiläistä kirjallisuutta en tunne lainkaan, mutta tämä voisi olla hyvä aloitus tutustumiselle. Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä voin lämpimästi suositella, sillä tämä kirja tarjoaa oikein kunnon hypyn egyptiläiseen kulttuuriin. Ja sanoisin tätä juonivetoiseksi, ainakin itse jäin sen koukkuun kirjan tapahtumiin ja henkilöihin. Tutustumisen arvoinen ehdottomasti.

      Poista
  3. Pari Mahfouzta odottelee hyllyssä, mutta tämä kuulostaa paremmalta kuin kumpikaan niistä. Voiko lukupinon alle hautautua? :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli hyvä, aineksia totisesti oli runsaasti mukana. Toivottavasti taso säilyy trilogian loppuun. Ja kyllä, lukupinon alle voi hautautua... kiinnostavia kirjoja on liikaa, omassa hyllyssä ja kirjastossa. Jos vain jostain saisi lisää lukutunteja vuorokauteen. :)

      Poista
  4. Kiitos esittelystä, tämä olisi jäänyt muuten täysin tietämättömiin. Kiinnostaa kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos etsiydyt tämän pariin. Aika sattumalta itsekin tämän löysin, mutta hyvä kun tuli luettua. Egyptiläinen kirjallisuus on aika harvinaista herkkua lukupinossani, mutta jospa nyt ainakin tämän trilogian verran tulisi sitä luettua.

      Poista

Lähetä kommentti

Blogini lukija, kiitokset kommentistasi.